Pinja Haukkavaara

Fuusiot, muutot ja uusi rakentaminen ovat nyt suomalaisen museokentän keskeisilmiö. Suomessa on nähtävissä uudenlaisten kansainvälisyyttä ja vaikuttavuutta tavoittelevien suurten museoiden kehityskulku (Murtoniemi 2024 ja Gradén & O'dell 2024). Kansainväliset arkkitehtuurikilpailut siivittävät uutta rakentamista. Leikkaukset ja viime vuosina tehostunut kulttuuripolitiikka ohjaavat museot etsimään uudenlaista uskottavuutta. Lisäksi museoiden muuttuneet tarpeet – kuten uudenlaiset näyttelyt ja moniääninen, laaja kävijäpohja – vaativat uudenlaisia tiloja. 

Puheenvuorossaan Haukkavaara kysyy, onko uuden rakentamisen taustalla myös kulttuuripoliittinen pyrkimys neuvotella museoiden uudenlaisesta identiteetistä. Rakennukset eivät ole ainoastaan yhteiskunnan ideologioiden materiaalisia representaatioita, vaan yhteisesti jaettu todellisuus luodaan, asemoidaan ja neuvotellaan yhä uudelleen uusissa rakentamisen muodoissa (Lohtaja 2022). Käsitykset museoiden rooleista, arvoista ja tehtävistä ovat muuttumassa. Nykyarkkitehtuuria tarkastellaan helposti uutuutta ja tulevaisuutta painottavista näkökulmista. Rakennukset kuitenkin toimivat merkittävinä muistin apuvälineinä: ne konkretisoivat ja materialisoivat ajan kulumista. 

Muistomme ovat tilallisia, moniaistillisia ja hetkeen yhdistyviä muistikuvia – muistomme kiinnittyvät materiaalisuuteen ja paikkoihin. (Pallasmaa 2009.) Fyysiset kulttuuriympäristöt ovat kiintopisteitä, joihin ihmisten kollektiiviset tarinat ja muistot ankkuroituvat. Suomalaisten nykymuseoiden uudisrakentaminen on näyttävä yhteiskunnallinen investointi – on arvokasta, että museot ovat mukana yhteiskunnan uudenlaisissa kehityskuluissa. Museotoiminnan perustaksi on kuitenkin ymmärretty historia ja muistaminen. Miten luoda jatkumo vanhan ja uuden välille? Puheenvuorossaan Haukkavaara pohtii museoiden tehostumista ja uutta rakentamista suhteessa kulttuuriympäristöihin. Väitöskirjan aineisto muodostuu kolmen suomalaisen museon ja niiden yhteisöjen tarkastelusta. 

FM, VTK Pinja Haukkavaara tekee museologian väitöskirjaa Helsingin yliopistossa. Tutkimuksen lähtökohtana on suomalaisen museokentän viime vuosien murros muuttojen ja museorakentamisen kontekstissa.